Moni haluaa, että lattia tuntuu lämpimältä jalkojen alla aamulla ja illalla hampaita pestessä, ja pitää todennäköisesti lämmityksen päällä koko päivän ajan. Jatkuva lämmitys voi kuitenkin tulla kalliiksi, joten ohjelmoitava termostaatti on järkevä hankinta. Sen avulla lämmitysajat voi määrittää helposti omien tarpeiden mukaan, jolloin säästyy selvää rahaa. Kun termostaatti alentaa lämpötilaa automaattisesti yöaikaan, hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa 455 kilogrammaa vuodessa.
Jos huonelämpötilaa laskee yhdellä asteella, eroa tuskin huomaa huoneessa, mutta ilmastovaikutuksissa sitäkin enemmän: esimerkiksi kaasulämmitystä käytettäessä hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa 275 kilogrammaa vuodessa.
Seuraava vinkki saattaa kuulostaa jäävesihaasteen kaltaiselta, mutta sitä kannattaa kokeilla siitä huolimatta: talvella ikkunoita ei kannata pitää raollaan tuuletettaessa, vaan avata ne hetkeksi sepposen selälleen.
Tehokkaan tuuletuksen ansiosta ilma pääsee vaihtumaan kunnolla, ja omakotitalossa hiilidioksidipäästöjä voi syntyä peräti puoli tonnia vähemmän.
Lämmitystermostaatit kannattaa sulkea päivittäisten kolmen–neljän tuuletuksen ajaksi, jotta lämmitys ei ole päällä tuuletuksen aikana. Kylmimpinä kuukausina läpivetotuuletuksen kestoksi riittää 5 minuuttia.
Eristys on kaiken A ja O – ainakin, kun on kyse lämmityksestä. Jos sisällä vetää, ikkunoiden jälkitiivistys auttaa pitkällä aikavälillä säästämään energiaa ja rahaa. Samalla ympäristöjalanjälkesi pienenee.
Esimerkiksi kaasulämmitteisessä 110-neliöisessä omakotitalossa ikkunat tiivistämällä voi säästää vuosittain yli 900 kilowattituntia energiaa, mikä vastaa 230 kilogramman hiilidioksidipäästöjä.
Lisäeristystä saat sulkemalla verhot ja kaihtimet yön ajaksi. Näin vältytään turhilta lämmityskustannuksilta ja noin 50 kilogramman hiilidioksidipäästöiltä vuodessa.
Lämmityskustannukset kattavat paitsi varsinaisen lämmityksen, myös käyttöveden lämmityksen. Veden lämmityksen osuus energian kokonaiskulutuksesta on keskimäärin noin 14 prosenttia. Jos esimerkiksi käytetään vettä säästävää suihkupäätä, josta virtaa minuutissa vain 6 litraa vettä 14 litran sijaan, kolmihenkinen perhe voi säästää vuodessa noin 37 800 litraa vettä. Samalla veden lämmittämisessä säästetään 2 550 kilowattituntia energiaa.
Lämmitys- ja vesikustannuksia voi pienentää myös käymällä kylvyn (vedenkulutus noin 120 litraa) sijaan ympäristöystävällisemmässä suihkussa (noin 70 litraa). Kun kädet pesee saippualla, veden ei tarvitse olla lämmintä, sillä perusteellinen saippuapesu poistaa lähes kaikki taudinaiheuttajat myös kylmää vettä käytettäessä.
Jotta lämmitys toimisi etenkin talvella mahdollisimman tehokkaasti, lämpöpatterit on hyvä ilmata säännöllisesti. Omakotitalossa patterit voi ilmata itse, mutta taloyhtiöissä ilmaus on yleensä jätettävä huoltoyhtiön tehtäväksi. Jos patterista kuuluu lorinaa tai se ei kuumene, vaikka termostaatti on säädetty täysille, on aika poistaa patteriin kertynyt ilma. Jokainen ilmakupla tuhlaa turhaan energiaa.
Ilmaamiseen tarvitaan ilmausavain, joita on saatavana esimerkiksi rautakaupoista.